Zagrebista mulla ei oo kuin muutama kuva, ja tän luettuanne tiedätte miksi.
Kroatian pääkaupunki Zagreb oli siis viimeinen pysäkki meidän Kroatian "kiertomatkalla". Tarkoitus oli lähteä matkaan Splitista 8:30 lähtevällä junalla ja matkan tulisi kestää 6 tuntia perille.
Älä luota kroatialaisiin juniin.
Tähän asti matkaa onkin kaikki mennyt niin hyvin, joten pitihän sitä jossain vaiheessa tulla mutkia matkaan. Kaikki alkoi siitä, kun olin lukenut netistä, että tarvittaisiin 1€/naama varausmaksua junan paikkoihin. Varausmaksuja on joissakin maissa, mutta me ollaan Puolaa lukuunottamatta onnistuttu ne välttämään, yöjunissa ne on tavallisia. No saavuttiin asemalle joskus vartin yli kahdeksan, ja Hannu meni lippuluukulle tarkoituksena maksaa se kaks euroa varausmaksua paikoista. Nainen siellä luukulla sitten vastasi että "no train, no train today, train kaput." Aha. Päästäisiin kuulemma ilman varausmaksua (en ois kyllä maksanukkaan tästä) raiteen vierestä lähtevään bussiin, joka lähtee samaan aikaan ja vie meidät Zagrebiin. Siinä vaiheessa jo ärsyyntyneenä Hannulle mietin, että jos junamatka vie 6 tuntia niin kauanko bussimatka sitten..
Katottiin GPS:llä, että bussi vois itseasiassa olla samoihin aikoihin jopa perillä, tai vielä aikasemminkin, jos se menis moottoriteitä Zagrebiin. Oltiin aika väärässä. Luultavasti (toivottavasti) nää oli saanu vasta aamulla tiedon, että juna on rikki, koska meidänpä bussi lähti sillälailla matkaan, että se kiersi jokaikisen pikkukylän ja maaseudun läpi, missä on juna-asema/missä juna ois voinu pysähtyä joskus, jos siellä vaikka olis joku oottamassa. Matkan aikana tuli ehkä kolme ihmistä kyytiin, mikä on ihan loogista, sillä jos junan piti olla asemalla x kaks tuntia sitten, ei siellä ehkä ole bussin tulon aikana enää kukaan oottamassa. (Mutta ne kaikki piti silti kiertää.)
Siinä vaiheessa, kun matkaa oli kulunut junamatkasta puolet eli kolme tuntia, tajuttiin että ei ehkä olla ihan ajoissa perillä: oltiin aika paljon alle puolenvälin. Huomasin siinä myös, että ei ehkä parhaiten ollu varustautunu nää kuskit, kun tälläsellä pitkällä matkalla edes bussin wc ei ollu toiminnassa... Oltiin muuten myös ainoot ulkomaalaiset koko bussissa ja toinen kuski puhu ehkä kaks sanaa englantia. Oli siis hieman haasteellista tietää, koska on wc-tauko.
Tuska alkoi tuntua siinä vaiheessa, kun kello oli puoli kolme ja junalla matkustettaessa oltais oltu jo perillä. Muutama tyyppi siinä toiselle kuskille jotain sanelikin, ja toivoin vain, että ne valitti siitä että meidän pitäis olla jo perillä. Ite en voinut kun yhteistä kieltä ei ollut. En vain ymmärrä että miks tää asia oli hoidettu näin, että meillä menee vuosi päästä perille. :D Ei Suomessa ikinä näin typerästi oltais ees ajateltu.
Meillä oli lisäks tosi kiire, sillä toi päivä oli ainoastaan varattuna Zagrebin kiertämiseen ja seuraavana aamuna oli jo tarkotus lähteä Ljubljanaan. Tän vuoksi oltiin ehkä hieman ärsyyntyneitä, kun päästiin vihdoin kaikkien kinttupolkujen kiertämisen jälkeen perille kaksi ja puoli tuntia myöhässä.
Zagrebissa meitä tervehti kylmä ilma ja sade, joka oli aikamoinen yllätys Dubrovnikin ja Splitin kuumuuden ja auringonpaisteen jälkeen. Kello oli jo viisi, joten tiedettiin että ei keretä melkein mitään tekemään tuolla. Käytiin hostellilla, joka oli mukava ja sängyt oli ehkä söpöimmät, ja päätettiin mennä vähän shoppailemaan (okei ketä mä huijaan, mä halusin mennä ja Hannu sano et ok :D). Syötiin jossain pikawokkipaikassa maailman pahimmat wokit jotka ei maistunut miltään. Selvis että pääostoskadulla kaikki liikkeet oli vain kalliita yksittäisputiikkeja, ja kaikki semmoset missä olisin halunnu käydä, sijaitsi ihan toisella puolella kaupunkia. Kello löi siinä vaiheessa jo kahdeksaa ja ei oltais kyllä tunnissa keretty niitä enää käymään, joten mä olin pettynyt ja Hannu kuvaili kirkkoja. Käytiin hakemassa iltapalaa ja palattiin takaisin hostellille mököttämään. Päivä ei mennyt ihan putkeen, Zagreb ois varmaan ihan hieno kaupunki mutta tää nyt ei oikeen vakuuttanut. Ehkä aurinkoisena päivänä mieliala ois ollut vähän korkeemmalla (ja jos ois kerennyt siellä tekemäänkin jotain)!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti